Katolisessa kirkossa palvotaan vain Jumalaa

adoration-of-the-magiKaikki mikä kiiltää ei ole kultaa. Nämä sanat on hyvä pitää mielessä, kun tutkii katolisen kirkon suhdetta pyhimyksiin ja pyhäinjäännöksiin.

Katolisen uskon mukaan vain Jumalaa kuuluu palvoa. Palvonta (latria) kohdistuu yksin kolmiyhteiseen Jumalaan: Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. “Palvonnassa ihminen heittäytyy maahan … Luojansa edessä tunnustaen olevansa hänen luomansa” (Katolisen kirkon katekismuksen kompendium, 552).

Luotuja olentoja ja asioita ei voi palvoa. Autuaiksi ja pyhiksi julistettuja tai koettuja ihmisiä kohtaan voi osoittaa kyllä kunnioitusta (dulia), joka on sen tunnustamista, että nämä edesmenneet ihmiset ovat eläneet esimerkillistä kristillistä elämää ja ovat siten oletettavasti jo päässeet taivaaseen Jumalan luokse. He muodostavat osan sitä pyhien yhteyttä, jonka kaikki kristityt uskontunnustuksissa tunnustavat. Siksi pyhiltä voi, aivan yhtä hyvin kuin maan päällä eläviltä ystäviltä, pyytää esirukousta jonkun ihmisen tai asian puolesta.

Kaikki pyhien ja heistä muistuttavien reliikkien kunnioittaminen on näissä pyhissä ihmisissä ja heidän kauttaan ilmenneen Jumalan rakkauden ja toiminnan kunnioittamista ja vain sellaisena hyväksyttävää. Tämä koskee myös autuasta Neitsyt Mariaa.

On hyvä myös huomata, että riippuen paikallisesta kulttuurista jotkut kunnioittamisen muodot voivat vieraan silmissä näyttää erehdyttävästi – mutta virheellisesti – palvonnalta. Silloin on parempi ottaa asiasta selvää kuin jäädä väärään käsitykseen.

— Marko Tervaportti

Advertisements