Hengenvaarallista seksiä

latausKansainvälinen ihmisoikeusjärjestö Amnesty on järjestänyt kampanjan kaataakseen Espanjan hallituksen esittämän uuden lain, jonka nimi on ”yhtenäinen laki hedelmöittyneen elämän suojelemiseksi ja raskaana olevien naisten oikeuksien puolustamiseksi”. Lakiesityksessä oikeus aborttiin rajataan koskemaan vain niitä raskauksia, jotka ovat saaneet alkunsa raiskauksen tuloksena tai jotka uhkaavat äidin henkeä tai terveyttä.

Amnestyn mukaan tällainen lainsäädäntö ”pakottaa yhä useamman turvautumaan laittomiin ja vaarallisiin abortteihin ja uhkaa heidän terveyttään” (linkki Amnestyn sivulle: https://www.amnesty.fi/vetoomukset/naisten-ja-tyttojen-oikeudet-ja-henki-uhattuna-espanjassa/). Amnesty on tulkinnut lain ihmisoikeuksien vastaiseksi, sillä se vaatii Espanjan hallitusta välittömästi vetämään pois ”naisten ja tyttöjen oikeuksia, terveyttä ja henkeä uhkaavan” lakiesityksen.

Mitä ihmisoikeutta kyseisellä lailla Amnestyn mukaan loukataan? Vetoomuksessa todetaan: ”Lain vaikutukset olisivat syrjiviä, sillä se kohdistuisi voimaan astuessaan erityisesti nuoriin ja köyhiin naisiin, joilla ei ole varaa matkustaa ulkomaille saadakseen turvallisen ja laillisen raskauden keskeytyksen. Rikosilmoituksen tekemisen velvoite puolestaan syrjii erityisesti naisia ja tyttöjä, jotka ovat maassa paperittomina siirtolaisina. Heille poliisin puoleen kääntyminen ja raiskauksesta ilmoittaminen merkitsee riskiä joutua karkotetuksi.” Tulkitsen tästä, että se ihmisoikeusvastainen toiminta, johon Espanja lain säätämisellä syyllistyisi, on nuorten ja köyhien naisten ja paperittomien siirtolaisten syrjintä.

Amnesty väittää, että laki syrjisi erityisesti naisia ja tyttöjä, jotka ovat maassa paperittomina siirtolaisina. Jos paperiton siirtolainen joutuu raiskauksen uhriksi, hänellä olisi oikeus aborttiin tehtyään ensin rikosilmoitus raiskauksesta. En usko Amnestyn tarkoituksena olevan väittää, että rikosilmoituksen tekeminen olisi itsessään nöyryyttävää. Rikosilmoituksen joutuisivat tekemään yhtä lailla rikkaat ja köyhät, kansalaiset ja paperittomat, joten laki ei tässä mielessä syrji ketään. Yhtä vaikea on uskoa Amnestyn tarkoittavan, että ihmisen pitäisi saada oikeutta ilman, että hänen tarvitsee tehdä rikoksesta rikosilmoitus. Juuri oman käden oikeuttahan oikeusvaltiomme pyrkivät tukahduttamaan.

Todellinen ongelma ei siis ole rikosilmoituksen tekeminen vaan se, että paperittomille siirtolaisille poliisin puoleen kääntyminen ja raiskauksesta ilmoittaminen voi merkitä riskiä joutua karkotetuksi. Tällä ongelmalla ei ole mitään tekemistä abortin kanssa. Ongelman nimi on tosiasiassa se, että paperittomien siirtolaisten on vaikea saada ihmis- tai muitakaan oikeuksiaan toteutettua, kun/jos heillä ei ole mahdollisuutta kääntyä paikallisen poliisin puoleen. Ongelmallista on sekin, että ihmiset oleskelevat maassa ilman laillista oleskelulupaa. On paljon aborttikysymystä laajempi kysymys, MIKSI ihmiset oleskelevat paperittomasti tai laittomasti maassa, ja MITEN heidän ihmisoikeutensa voitaisiin taata. Tätä kysymystä ei ratkaista aborttilainsäädännöllä.

Entä onko naisten ja tyttöjen ”henki uhattuna Espanjassa”, niin kuin Amnesty väittää? Voiko naisten henki ja terveys vaarantua siitä, että he eivät saa aborttia muissa kuin lain säätämissä tapauksissa? Lain säätämät tapaukset ovat, että kyseessä on raiskaus, tai että äidin henki tai terveys on uhattuna. Eli jos abortin voi saada terveyssyistä, miten voidaan väittää, että lakiesitys uhkaa naisten henkeä? Kysymykseen näyttäisi olevan kaksi mahdollista vastausta:

a)      Amnestyn mielestä naisella, joka haluaa saada abortin muista kuin terveydellisistä syistä, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin mennä vaaralliselle puoskarille.

b)      Amnestyn mielestä synnytys on jollain tavalla naisen henkeen kohdistuva uhka.

Otetaan ensin vaihtoehto (a). Odottavalla äidillä on tosiasiassa myös mahdollisuus olla tekemättä aborttia. Jos joku uhkaa tai painostaa odottavaa äitiä tappamaan syntymätön lapsensa, on kyse eri ongelmasta kuin aborttilainsäädännön ongelmasta. Jos raskaus uhkaa äidin terveyttä, hän voi ehdotetun lain mukaan saada abortin. Jos erityistä uhkaa ei ole, niin olemme taas siinä olettamassa, että raskaus itsessään on jollakin tavoin vaarallinen.

Tässä valossa on melko yllättävää, että seksiä harrastetaan niin paljon ja vapaasti. Kun mies ja nainen ovat yhden kerran yhdynnässä ilman ehkäisyä, nainen tulee raskaaksi joidenkin arvioiden mukaan 20-25 prosentin todennäköisyydellä (juuri ennen ovulaatiota todennäköisyys on korkeampi kuin muina kierron aikoina). Jos jatkaa tällaista toimintaa vuoden verran, on vuoden päästä raskaana 85 prosentin todennäköisyydellä. Aika vaarallista, eikö totta? Kondomit ehkäisevät teoriassa 98 prosentin varmuudella raskaaksi tulemisen, mutta vain jos jätetään huomiotta kondomin käyttöön liittyvät inhimilliset (käsittely)virheet. Washington Universityssä tehdyn tutkimuksen (linkki: http://www.reuters.com/article/2012/04/27/us-women-pill-condom-idUSBRE83Q11Q20120427) mukaan kondomia ehkäisynä käyttäneet tulivat vuoden sisällä raskaaksi 18-21 prosentin todennäköisyydellä. Maailman Terveysjärjestö WHO:n mukaan (linkki: http://apps.who.int/rhl/hiv_aids/dwcom/en/index.html) kondomien tehoa ehkäistä HIV:n ja muiden sukupuolitautien leviämistä on myös vaikea arvioida. Parhaimmillaan ehkäisyteho saattaa olla 94 prosentin luokkaa, heikoimmillaan 35 prosenttia. Jostain syystä vapaita seksisuhteita ei yhteiskunnassamme pidetä erityisen haitallisina, ja populaarikulttuuri tuntuisi jopa kannustavan niihin. Länsimainen nainen haluaa täysin vapaaehtoisesti altistua siihen vaaraan, jonka miehet ja intiimi kanssakäyminen näiden kanssa hänelle aiheuttavat.

Seksi on siis varsin kohtalokasta, mutta kuinka vaarallista on synnyttäminen ? Suomessa kuolee 3-7 äitiä 100 000:a synnyttäjää kohti, eli noin 0,005 prosenttia kaikista synnyttäjistä. Espanjassa tilanne on sama kuin Suomessa. Synkin tilanne on Eteä-Sudanissa, jossa jopa 2,05 prosenttia synnyttäjistä kuolee (Lähde: CIA World Factbook https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/rankorder/2223rank.html).

Riskin arvioimiseksi tarvitaan vertailutietoja. Vuosittain noin 0,005 prosenttia suomalaisista kuolee auto-onnettomuuksissa (Espanjassa vastaava luku on näyttäisi olevan 0,004). Luku on prosenttiosuus kaikista suomalaisista eikä kaikista vuoden aikana autoilleista, eli todellisuudessa autoilun riskit lienevät hieman suuremmat. Tupakka puolestaan aiheuttaa Suomessa joka viidennen kuoleman aikuisiällä. Vuosittain tupakkaan kuolee Suomessa noin 5000 ihmistä, eli noin 0,1 prosenttia kaikista suomalaisista. Luku on tässäkin tapauksessa prosenttiosuus kaikista suomalaisista, eikä kaikista tupakoitsijoista, eli todellisuudessa tupakoinnin riskit ovat suuremmat. Cancer Research UK:n mukaan noin 80 prosenttia kaikista keuhkosyövistä aiheutuu tupakoinnista. Kyseinen tutkimuslaitos uskaltaa väittää, että noin puolet säännöllisistä tupakoitsijoista kuolee keuhkosyöpään. On turvallisempaa synnyttää Etelä-Sudanissa kuin tuprutella Suomessa.

Synnyttäminen on siis Suomessa ja Espanjassa turvallisempaa tai ainakin yhtä turvallista kuin autolla matkustaminen. Sitä on perusteetonta pitää terveysriskinä. Tupakka sen sijaan on selvä terveysriski. Jaksamme puhua siitä, minkälaista rahanmenoa alkoholinkäyttäjät tai tupakoijat aiheuttavat yhteiskunnalle lisääntyneinä terveyden- ja sairaanhoitokustannuksina. Saatamme ajatella, että nämä ihmiset aiheuttavat itselleen vahinkoa ja pahimmillaan hengenvaarallisen tilan omalla toiminnallaan. Ajattelemme ehkä, että tupakointi on jotenkin edesvastuutonta, koska me veronmaksajat joudumme maksamaan itse aiheutettujen sairauksien hoidon. Meitä siis kiinnostaa rahanmeno, jonka alkoholisti tai tupakoitsija yhteiskunnalle aiheuttaa, mutta emme ole kiinnostuneita syntymättömän lapsen hengestä tai hoitohenkilökunnan omasta vakavasta moraalikäsityksestä. Emme jostain syystä ole huolissamme siitä, että täysin muista syistä kuin äidin hengen pelastamiseksi olemme valmiit tarvittaessa velvoittamaan hoitohenkilökunnan ja lääkärit tappamaan syntymättömiä lapsia, joiden henkeä he missä tahansa muussa tilanteessa yrittäisivät suojella. Ihmisoikeudetko vaativat, ettemme saa suojella syntymättömän lapsen elämää silloinkaan, kun lapsi ei uhkaa äitinsä terveyttä, vaan vaikkapa tämän taloudellista tilannetta? Eikö tässä ole melkoinen ristiriita?

Vaikuttaa siltä, että on alettu ajatella, että naisilla on jonkinlainen ihmisoikeus harrastaa seksiä ja tulla raskaaksi ilman lapsen synnyttämisen ja kasvattamisen velvollisuutta. On alettu ajatella, että naisilla on oikeus jopa päättää syntymättömän lapsensa elämä pitääkseen oikeutensa vastuuttomaan hauskanpitoon. Tämä uusi ”ihmisoikeus” kuuluu nimenomaan naisille, sillä syntymättömän lapsen elämästä ja kuolemasta päätettäessä olisi suorastaan alentavaa joutua kyselemään isän mielipidettä. Onko siis niin, että kun nainen ja mies ovat täydessä yhteisymmärryksessä olleet yhdynnässä, on valtion pyydettäessä järjestettävä raskauden terminointi mistä tahansa syystä, jotta naiset (ja miehetkin) saisivat jatkaa vastuutonta toimintaansa? Vaikuttaa siltä, että naiset kokevat (ihmisoikeusvastaisen) valtion tai (vanhoillisen) kirkon sälyttävän heille jonkinlaisen nöyryyttävän velvollisuuden synnyttää lapsi, jonka he itse ovat toiminnallaan saattaneet alulle. Olemmeko me unohtaneet sen biologisen tosiseikan, että yhdynnän seuraus on suurella todennäköisyydellä raskaus? Vai onko joku saanut meidät uskomaan, ettei meissä alkunsa saanut uusi elämä ole ihminen vaan jotakin muuta (mitä??)?

Amnesty, joka on ennen puolustanut ihmisoikeuksia, on eksynyt hämmentävällä tavalla ihmisoikeuksien vastustajaksi; Vastustamaan lapsen oikeutta elämään. Toistaiseksi ei ole vielä YK:n ihmisoikeuksien julistukseen tai muihinkaan dokumentteihin kirjattu naisten oikeutta suojaamattomaan seksiin ja synnytyksettömään raskauteen.

Miira Kuhlberg

 

Advertisements