Hyvä Venla Kokkonen,
Luin kirjoituksesi ”Maailman pahuus kumpuaa uskonnoista”.
Käännyit ateismiin ollessasi 6-vuotias, kun kissasi kuoli. Haastat kuitenkin uskovia ihmetellen, että ”Oletko koskaan tutkinut avaruutta tai vaikkapa ajatellut omilla aivoillasi?” Perusteltua olisi kysyä sinulta samaa, eikö? Tuskinpa 6-vuotiaana tehty päätös perustuu kylmiin tieteellisiin faktoihin. Tuntuu ristiriitaiselta, että perustelet omaa näkökulmaasi biologialla, avaruuden tutkimisella ja omilla aivoilla ajattelemisella, kun kuitenkin kerrot tehneesi päätöksen kissanpennun kuoleman takia.
On luonnollista ihmetellä, miksi maailmassa on näin paljon kärsimystä. Tämä kysymys tulee jokaiselle vastaan – myös uskoville. Kristityn näkökulmasta tässä maailmassa kokemamme kärsimys ja kuolema eivät kuitenkaan saa viimeistä sanaa, vaan kuoleman jälkeen koittaa ylösnousemus. Esimerkkinä Luukas 16: 19-31, jossa Jeesus kertoo vertauskuvan rikkaasta miehestä ja köyhästä Lasaruksesta. Jeesuskin koki surua ja kärsimystä ihmiselämänsä aikana, kun hänen ystävänsä (myös nimeltään Lasarus) kuoli (Joh. 11-12). Kärsimystä kohtaa jokainen, mutta asiat eivät pääty siihen.
Luettelemasi kärsimystä aiheuttavat asiat (sodat, kriisit, luonnonkatastrofit, taudit, nälänhätä, rikokset, rasismi, homofobia, tuotantoeläinten kärsimykset ja ilmastonmuutos) ovat hyvin pitkälti ihmisten omia aikaansaannoksia, eivätkä Jumalan toiveita. Ihminen on täysin vapaa käyttämään Jumalalta saamiaan kykyjä ja lahjoja myös itse Jumalaa ja toista ihmistä vastaan, jos näin haluaa. Se, mikä erottaa meidät ihmiset eläimistä, onkin tuo vapaa tahto. Se tuo mukanaan sekä vastuuta että koettelemuksia.
Entä huolesi naisena ja kristittynä olemisesta? Jokainen ihminen, olipa hän mies tai nainen, on kristinuskossa samanarvoinen. Se, ettei nainen voi olla pappi, ei tee hänestä yhtään vähempiarvoista. Sen sijaan meitä kristittyjä kutsutaan iloitsemaan siitä, että jokaisella meistä on erilainen palvelutehtävä. Papin tehtävä on yksi palvelutehtävä, jonka Jeesus itse sälytti miehille. Naisilla voi olla paljon muunlaisia tehtäviä kirkossa ja seurakunnassa. Aivan erityinen ja kaunis tehtävä, joka on suotu vain naiselle, on Jeesuksen äidin tehtävä. Neitsyt Maria yksin on saanut tämän tehtävän, joka tekee hänestä sekä Jumalan äidin että kirkon äidin. Ja kyllä siellä vanhassa testamentissa lukee, että myös miehiä oli lupa kivittää! En näe kirkon olevan instituutio, joka pitää naisia alempiarvoisena ja kehottaa kivittämään heitä. Minulle kirkko on tuonut ihmisen arvon esiin, myös naisen, ja olen herkemmin huomannut niitä ilmiöitä yhteiskunnassa, jotka mielestäni todella alentavat naisen arvoa. Äidit ovat meidät synnyttäneet. Antakaamme heille rakkautta!
Kysyt, tarvitseeko hengellisyyden olla juuri jokin uskonto. Eikö riitä, että uskoo itseensä, läheisiinsä ja ”piilossa olevaan hyvyyteen”?
Karkeasti 84 prosenttia maapallon seitsemästä miljardista ihmisestä edustaa jotakin uskontoa. Vaikka sinulla ei ole mitään ihmisiä vaan pelkästään uskontoja vastaan, niin haluaisit nyt kieltää kaikki uskonnot, koska se olisi sinusta askel parempaan maailmaan. Tuo kuulostaa ytimekkäältä mutta myös hieman ennakkoluuloiselta ja stereotypioivalta, mitä vastaan ymmärsin sinunkin taistelevan. Eivätkö mielestäsi esimerkiksi valtioiden rajat tuo paljon sotia maailmaan? Nehän kannattaisi ihan ensimmäisenä poistaa. Tuhoa kylvävän, pahan raja-aidan poistaminen lopettaisi sodat?
Pyydänkin lopuksi: älä siis nyt vielä kiellä! Voisiko tuo mainitsemasi piilossa oleva hyvyys sittenkin lymytä uskonnossa tai kummuta siitä?
Ja sit ne oliski kielletty? Surullinen tarina.
– Antti Kuhlberg
Catholic Voices Suomi 